16.9.2024 Lehdistötiedote: Perinteisen päiväkotikuvauksen tulevaisuus vaakalaudalla – Vantaan päätös herättää kysymyksiä ja huolta

Julkisuudessa on noussut paljon keskustelua ja perheissä voimakkaita, jopa tyrmistyneitä tunteita Vantaan kaupungin sivistystoimen päätöksestä luopua vuosittaisesta valokuvausperinteestä päiväkodeissa ensi vuodesta (2025) alkaen. Sadat perheet ovat lähestyneet Suomen koulukuvausliittoa, valokuvaamoita tai Vantaan kaupunkia aiheesta pettyneinä, asiaan ratkaisua etsien.

Koulukuvausliitto toivoo, että päätöstä tarkastellaan uudelleen yhteistyössä perheiden, varhaiskasvatuksen ja päiväkotikuvauksia edustavan Suomen koulukuvausliiton kanssa.

Lue lisää: Suomen koulukuvausliiton lehdistötiedote 16.9.2024 (pdf) >>

Suomalainen koulukuvaus 160 vuotta

Koulukuvauksella on pitkä ja monipuolinen historia. Koulukuvaus on 160 vuoden ajan ollut tärkeä osa suomalaista koulumaailmaa. Ensimmäiset koulukuvat on otettu Suomessa jo 1860-luvulla. Kuvaus on siis vähintään yhtä vanha, kuin suomalainen kansakoulujärjestelmä. 

Kutsumme sinut tutustumaan, kuinka koulukuvaus on heijastellut aikakautensa muutoksia ja pysynyt samalla vahvana perinteenä, vielä nykypäivänäkin.( Kuva: Iisalmen kaupunginkirjaston digitoidut kotiseutuaineistot, Idyllinen Iisalmi -kokoelma. Ryhmäkuva/koulukuva vuodelta 1923.)

Lue lisää: Suomalainen koulukuvaus 160 vuotta

Suomalainen koulukuvausperinne jo lähes 160 vuotta

Ensimmäiset koulukuvat on otettu Suomessa jo 1860-luvulla

1860-luku

Suomessa otetaan tiettävästi ensimmäisiä koulukuvia valmistuneista oppilaista. Suomalainen kansakoulujärjestelmä perustetaan vuonna 1866 annettiin ensimmäinen kansakouluasetus, jonka eteen Uno Cygnaeus teki vuosia pohjustustyötä. Tämän jälkeen kansakoulujen määrä lähti nopeasti kasvuun  Suomessa.

1900-luvun alku

Luokkakuvia kuvataan harvoin ja vaihtelevasti paikkakunnasta riippuen. 1900-luvun alkupuolen valokuvausliikkeet sijaitsevat pääosin isommissa kaupungeissa, joten maaseutujen koululaisten kuvaaminen on vielä kiertelevien kuvaajien varassa.

1960-luku

Koulukuvaukset alkavat yleistyä ja kuvauksista solmitaan jo ensimmäisiä kuntasopimuksia. 1960-luvulla luokkakuvia aletaan kuvaamaan myös värifilmille. Tekniikka on kuitenkin uusi ja hioutumaton, joten pikkuinen värikuva haalistuu nopeasti.

1970-luku

1970-luvun peruskoulu-uudistuksen jälkeen järjestelmällinen koulukuvaus lisääntyy usean eri kuvausyrittäjän toimesta. Uudella ranskalaistekniikalla arkille saadaan valotettua useampi kuva, jolloin koulukuvista voidaan tarjota käytännöllisiä muotokuva-arkkeja.

1980-luku

Monet nostalgiset koulukuvatuotteet syntyvät 1980-luvulla: kaveri- ja sisaruskuvien ottaminen yleistyy vanhempien toiveesta, ja uudistunut tekniikka mahdollistaa klassikkotuote tarrakuvien stanssaamisen eli muotoon leikkaamisen.

1990-luku

1990-luvun modernit laserprintterit mahdollistavat yhä terävämpien koulukuvien valmistamisen. Perinteisen luokkakuvan rinnalla aletaan kuvaamaan myös koululaisten ideoimia hupiluokkakuvia.

2000-luku

Digikuvaus korvaa analogiselle filmille kuvaamisen 2000-luvulla, ja kuvaajat voivat nyt seurata kuvattavien ilmeiden onnistumista reaaliaikaisesti. Uusi kestosuosikki kuvamagneetti löytää tiensä kotien jääkaappeihin.

2010-luku

2010-luvulla koulukuvien tilaaminen verkosta yleistyy, jolloin asiakkaat voivat valita kuviin haluamansa ilmeet ja tehdä yksilöllisen kuvatilauksen nettikaupassa. Tuotevalikoima laajenee perinteisistä valokuvista monenlaisiin kuvatuotteisiin, kuten mukeihin, tyynyliinoihin ja hiirimattoihin.

2020-luku

Suomen Koulukuvausliitto järjestää ensimmäinen Kansallisen Koulukuvauspäivän 2022. Teemapäivä nostaa valokeilaan suomalaisperheille merkityksellisten lapsuusmuistojen tallettamisen kuvan keinoin sekä pitkäikäisen koulukuvausperinteen jatkumisen mahdollistavat valokuvauksen ammattilaiset kautta maan.

Kansallisen koulukuvauspäivän Some-kilpailu

Kansallista koulukuvauspäivää vietetään 12.10.2022. Arvomme yhden #koulukuvauspäivä -tägillä varustetun ja kansallisen koulukuvauspäivän FB-sivusta tykänneiden kesken vanhan koulukuvajulkaisun uusintatoteutuksen.

Re-make sisältää stailauksen, kuvauksen ja kuvat itsellesi muistoksi (arvo n. 350 €).

Arvonnan säännöt

Arvonnan järjestäjä:

Suomen koulukuvausliitto ry

Y-tunnus 3186222-8

Huomio: Sosiaalisen median kanavat, joissa arvonnat on toteutettu, eivät ole mukana arvonnan järjestämisessä. Facebook ja Instagram eivät sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa eikä kampanja liity millään tavalla Facebookiin eikä Instagramiin. Koulukuvausliitto Ry pidättää oikeuden sääntömuutoksiin.

Arvonta-aika:10.‒16.10.2022

Osallistuminen:

Arvontaan voi osallistua Facebookissa ja Instagramissa julkaisemalla vanha oma koulukuva sosiaalisessa mediassa tai vaihtamalla kuva profiilikuvaksi arvonta-aikana. Muista myös tykätä Kansallisen koulukuvauspäivän FB-sivusta, jotta pääset mukaan kilpailuun. Kilpailuun osallistuminen vaatii hashtagin #koulukuvauspäivä käytön. Arvontaan saa osallistua yhden kerran, molemmissa kanavissa.

Palkinnot: Palkintona on päivän re-make kuvaustapahtuma, jonka arvo on noin 350 euroa. Palkintoa ei voi muuttaa rahaksi. Palkinto pitää sisällään stailauksen vanhan koulukuvan kaltaiseksi, kuvauksen ja kuvat stailauksesta voittajalle. Palkinto lunastetaan 31.5.2023 mennessä.

Arvonnan suorittaminen:
Arvonnan suorittaa arvonnan järjestäjä. Arvonta suoritetaan maanantaina 17.10.2022 kaikkien Facebookissa ja Instagramissa kommentoineiden kesken.

Voitosta ilmoittaminen:

Voittajille ilmoitetaan Facebookin tai Instagramin yksityisviestillä. Mikäli voittajaa ei tavoiteta kolmen (7) päivän sisällä, arvotaan palkinnolle uusi voittaja.

Arvonnan voittajan nimi (Etunimi, paikkakunta) voidaan julkaista Kansallisen koulukuvauspäivän sosiaalisen median kanavissa tai Koulukuvausliiton kotisivuilla. Palkinnon toteuttamisesta sovitaan erikseen voittajan kanssa tavoittamisen jälkeen.

Muut ehdot:
Arvonnan järjestäjä rajoittaa vastuunsa kilpailun pääpalkinnon arvoon. Järjestäjä vastaa arvottavista palkinnoista maksettavan lakisääteisen arpajaisveron suorittamisesta.

Arvontaan voivat osallistua kaikki Suomessa asuvat luonnolliset henkilöt. Arvonnan säännöt koskevat kaikkia osallistujia ja osallistumalla arvontaan sitoutuu noudattamaan sääntöjä. Arvontaan voivat osallistua kaikki Suomessa asuvat, yli 13-vuotiaat luonnolliset henkilöt.

Tunnista kiitettävä koulukuvaaja

Kiitettävä koulukuvaaja -sertifikaattia käyttävät kuvaajat ja kuvausliikkeet ovat sitoutuneet Suomen koulukuvausliiton sääntöihin ja suosituksiin: kiitettävää koulukuvausta tarjoavan koulukuvauksen ammattilaisen tunnistaa Kiitettävä koulukuvaaja -merkistä.

Suomen koulukuvausliitto toimii aktiivisesti alan itsesäätelyelimenä. Koulukuvausliitto kehittää, edustaa sekä valvoo koulu- ja muiden ryhmäkuvausten alalla toimivien yritysten ja yhteisöjen yleisiä sekä yhteisiä etuja. Liiton antamat suositukset ovat luettavissa Suomen koulukuvausliiton kotisivuilta, kohdasta ”Suositukset”.

31.8.2021 Lehdistötiedote: ”Koulun ja päiväkodin tulee järjestää kuvaustapahtuma” – Suomen koulukuvausliitto selvitti koulukuvauksen merkitystä

Alkuvuodesta 2021 perustettu Suomen koulukuvausliitto edustaa kattavasti koulukuvaustoimialaa: liiton jäsenet kuvaavat yli 98 % kaikista Suomen päiväkoti- ja kouluikäisistä. Suomen koulukuvausliitto toteutti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa koulukuvauksesta valtakunnalliset kuluttaja- ja päättäjätutkimukset, jotka tuovat ilmi kuluttajien ja kuvauksista päättävien henkilöiden näkemyksiä koulu- ja päiväkotikuvauksista. Tutkimukseen vastasi 767 päättäjää ja 1157 kuluttajaa (Kuvaamisen toimialan markkinatutkimus 2021, Taloustutkimus Oy).

Koulukuvauksella on pitkät perinteet ja se on haluttu palvelu myös korona-aikana. Vanhemmat pitävät koulu- ja päiväkotikuvausta tärkeänä: Taloustutkimuksen keväällä 2021 tekemän tutkimuksen mukaan 82 % vanhemmista on sitä mieltä, että koulun ja päiväkodin tulee järjestää kuvaustapahtuma ja vain 7 % oli asiasta eri mieltä.

Oikeus kuvauskumppanin valintaan – julkiset kilpailutukset puntarissa
Sekä kuluttajat että päättäjät ovat sitä mieltä, että kouluilla ja päiväkodeilla tulisi olla päätäntävalta heitä palvelevan kuvausliikkeen valinnassa. Usein kouluilla on pitkät ja toimivat asiakassuhteet kuvausalan yrityksiin ja tutusta palveluntarjoajasta halutaan pitää kiinni. Päättäjistä 71 % ajattelee, että kouluilla ja päiväkodeilla tulisi olla oikeus valita itselleen sopivin toimittaja kunnan hankintatoimen sijasta. Asiasta eri mieltä olevat edustavat enimmäkseen kuntien sivistystoimen, koulutoimen ja varhaiskasvatuksen johtajia.

Järjestelykorvaukset kuvauksista
Vain 28 % vanhemmista sallii koulujen ja päiväkotien periä järjestelykorvauksia, jotka nostavat kuluttajille myytävien kuvatuotteiden hintoja. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen totesi YLE:n haastattelussa 4.11.2019: ”Järjestelypalkkion tulee perustua todellisiin kustannuksiin, joita koululle syntyy. Palkkio voi olla kohtuullinen vuokra koulun tiloista. Mutta palkkio ei voi perustua esimerkiksi laskennalliseen kuvattavien oppilaiden määrään.” Opetushallituksen suosituksesta huolimatta, koulukuvausten päättäjistä 27 % kokee, että kuvaussopimus saa sisältää järjestelykorvauksia.

Suomen koulukuvausliitto – koulukuvauksen toimialajärjestö
Alkuvuodesta 2021 perustettu Suomen koulukuvausliitto on yleishyödyllinen toimialajärjestö, jonka tarkoituksena on kehittää, edustaa ja valvoa koulu-, päiväkoti-, rippi-, urheilu- ja armeijakuvauksien sekä muiden vastaavien ryhmäkuvausten alalla toimivien yritysten ja yhteisöjen yleisiä ja yhteisiä etuja.

Suomen koulukuvausliitto toimii alan itsesäätelyelimenä sekä seuraa alaa koskevia suosituksia ja lainsäädäntöä ja tekee näihin liittyviä aloitteita, esityksiä, antaa lausuntoja sekä suosituksia. Suomen koulukuvausliiton jäsenet kuvaavat yli 98 % kaikista Suomen päiväkoti- ja kouluikäisistä. Vuonna 2020 liiton jäsenet kuvasivat koulukuvauksissa 871 000 lasta ja nuorta.